Palvelut
Oulunsalon Ratsastuskoulu

”Kaikille hevosille on paikka tässä maailmassa”

Tiedätkö, kuka on Mega-Pomo?

Mega-Pomo liittyy Oulunsalon ratsastuskoulun Petri Lopakkaan. Koulun pääopettajan lempinimi se ei kuitenkaan ole, sillä – kuten Petri korostaa – hieno juttu on se, että koulun kaikki työntekijät ovat samanarvoisia.

Mega-Pomo on suomenhevonen, jonka Petri on saanut kilpailtavaksi. Hymy on leveä. Viiden vuoden kisatauko päättyy, kun ensin on vuorossa Pohjois-Suomen mestaruuskisat.

Mega-Pomo
Mega-Pomo (Kuva Pirjo Jaukkuri)

Mega-Pomo on myös muistutus siitä, minkä takia me kaikki ratsastamme. Petri sanoo sen näin:

– Se on ihanuutta, mahtavuutta.

Onni on osallistua toisen menestykseen

Puoli tuntia ei riitä, kun Petri alkaa kertoa vaiheistaan hevosten ja ratsastuksen parissa.

Niihin kuuluvat erinäiset tallit ja hevoset Haukiputaalla, Kempeleessä ja Helsingissä sekä lopulta kisamatkat ympäri maailmaa. Noin esimerkiksi Pekingin paralympialaiset 2008 ja Kentuckyn MM-kilpailut 2010.

Peking 2008
Peking 2008

– Olen onnellinen, kun olen saanut osallistua toisten menestykseen, Petri toteaa ja viittaa ratsastaja Katja Karjalaisen hienoihin suorituksiin maailman huipulla.

Petrin ratsastusvuosiin mahtuu kaikkea. Työkalupakista riittää roppakaupalla annettavaa meille muille – myös helppo A:n jälkeen.

On valmentamista, valmentautumista, ratsastajien, ratsujen ja ratsastuksenohjaajien kouluttamista, kisaamista esteillä ja koulussa, muiden auttamista kisaamisessa sekä työskentelyä hevosenhoitajana ja tallimestarina. Listan loppuun voi lisätä vielä hääparien ja muiden iloisten porukoiden ajamista vaunuilla ympäri Oulun keskustaa.

Ne kylmät väreet tulivat vuonna 2006 Oulun Pokaalissa 30 asteen helteessä katrillissa, kun musiikkina soi hiukan aikaisemmin euroviisuvoiton Suomeen tuoneen Lordin voittobiisi.

Santun pelastus teurasautosta

Petrin puheesta välittyy kunnioitus hevosia kohtaan: ajatus siitä, että kaikilla hevosilla on paikka tässä maailmassa. Hevosia ei voi eikä kannatta laittaa paremmuusjärjestykseen värin tai suvun mukaan.

Yhden hevosen paikkaan maailmassa Petri on vaikuttanut dramaattisesti ostamalla sen teurasautosta. Hintaa lämminverisellä ravurilla oli 2 000 markkaa. Kouluratsua Santusta ei tullut ”ravurilaukkansa” vuoksi. Mutta se hyppäsi suurella sydämellä eikä jättänyt isäntäänsä koskaan pulaan kisoissakaan.

Pertri ja Santtu
Petri ja Santtu

Santun jälkeen Petrillä ei ole ollut omaa hevosta. Sen sijaan on ollut ratsutettavia, liisattuja, vuokrattuja ja koulutettavia. Petrin löytöjä ovat myös Katja Karjalaisen kisaratsut Callan ja Rosie.

Kentucky 2010
Katja ja Callan

Asiat eivät voisi olla paremmin

Petri itse löysi hevoset kaverinsa hoitoponin kautta. Ikää oli kymmenen ja talli Haukiputaan Ukonkaivoksella. Rahaa ei ollut tunneille, mutta palo lajia kohtaan kova.

Hiukan myöhemmin Jussilanperän tallille pääsi hoitamaan siellä kasvatettavia shetlanninponeja. Mikä parasta, korvaukseksi sai ratsastaa.

Petri Jussilanperän talilla
Jussilassa vas. Petri

Alan työt ovat enemmänkin löytäneet Petrin kuin hän etsinyt niitä. Oulunsaloon tie johti vuonna 2014.

– Ei voisi olla ratsastuskoulua, jossa asiat olisivat paremmin, konkari toteaa lyhyesti ja varmasti.

Muistaa sen, mikä meni hyvin

Koulutukseltaan Petri on kondiittori. Mutta – jos hevoset eivät olisi vieneet mennessään, ehkä olisi niin, että meillä olisi Petri Lopakkana tunnettu näyttelijä tai stand up -koomikko.

Pete ja Topi elokuvassa
Lastenelokuvasta Valo 2005 (Kuva Niina Karén)

Petrin puhe on luontevaa, pehmeää ja rauhallista. Pieni pilke silmissä ja omanlainen huumorinsa. Tunnuskehotuksena takuuvarma rento jalka. Niin ja ne lapaluut takataskuun, kiitos!

Entä mitä muuta vaaditaan hyvältä ratsastuksenopettajalta kuin rauhallisuutta?

Innovatiivisuutta.

Halua ja rohkeutta kokeilla uutta.

Jatkuvaa tiedon hakemista.

Sitä, ettei jää kiinni pelkästään ratsastajan virheisiin vaan muistaa sanoa myös sen, mikä meni hyvin.

 

Teksti: Mari Siliämaa


© 2017 Oulunsalon Ratsastuskoulu Oy