Entisten opetushevosten tarinoita (alk. 30.7.2024)
Jo pidempään kaavailemamme juttusarja starttaa! Sarja julkaistaan sekä somessa sekä täällä nettisivuilla. Osa jutuista tulee someen vain tiivistettyinä versioina postausten merkkimäärärajoitusten vuoksi.
Tässä yli 17 toimintavuoden aikana olemme saaneet tutustua lukuisiin ihaniin hevosiin, joita usein tulee porukallakin muisteltua tallin seinällä olevan kylttirivin äärellä. Nyt seuraakin kertomuksia siitä, missä kukakin tällä hetkellä menee. Niin paljon vuosia on vierähtänyt, että osa entisistä opetushevosistamme on tietysti jo laukannut vihreämmille laitumille. Ei kuitenkaan kaikki iäkkäämmätkään kaverit - jopa eräs alkuperäisen opetushevoskaartin (eli vuonna 2007 Hollannista tuomamme lauman) jäsenkin on nimittäin edelleen reipas ja hyväkuntoinen eläkeläinen (hurjassa 28 vuoden iässä!).
Juttu 10: Unelma-Ferrari Grandi, s. 1995, k. 2021 (julkaistu 2.3.2025)
Valloittava Hondsrug Grenadier (Grandi/Grändi/Grandy) muutti meille heti vuonna 2007. Poika oli äärettömän kiltti, mutta vauhdikas ja vain himpun alle 130 cm korkea. Jouduimmekin haikein mielin luopumaan Grandista vuonna 2009 ja etsimään pojan seuraajaksi isomman ratsun.
Grandille löytyi mahtava koti, jossa poika viettikin koko pitkän loppuelämänsä. Omistaja kertoo: "Grandi tuli meidän perheeseen kesän 2009 alussa ollessaan 14-vuotias. Meillä oli ennestään suomenhevosruuna Tähti (laidunkuvassa mukana), josta tulikin Grandin paras ystävä koko sen loppuelämän ajaksi. Grandi asui meillä suurimman osan ajasta kolmen hevosen laumassa. Sen lempipuuhaa laumassa oli haastaa muita leikkimään, minkä seurauksena muiden loimiin ilmestyi usein reikiä 😂
Grandin tärkein tehtävä kaikki nämä vuodet oli toimia ratsastusterapiassa lasten ja nuorten hyväksi. Työssään sen erityinen vahvuus oli se, miten se näytti selkeästi oman mielipiteensä ihmisten käytökseen. Grandi oli hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että hevonen on ihmisten peili. Grandi oli aina kiltti käsitellä ja sen leikkisyys näkyi myös ihmisten seurassa. Se osasi napata kiinni hihansuusta, vetoketjusta tai pipon tupsusta.
Lisäksi Grandi opetti minua ja monia muita ratsastamaan ja erityisesti nauttimaan vauhdin huumasta. Energisen welshponin kanssa opeteltavaa riitti! Uusia asioita kohtaan se saattoi olla hieman varautunut, mutta silti sen kanssa oli mukava käydä pienissä estekisoissa ja ratsastusleireillä. Niissä käytiin erityisen ahkerasti vuosina 2014–2018. Grandi nautti monipuolisesta tekemisestä ja sen lempipuuhaa oli ehdottomasti maastoilu. Maastossa se oli aina luotettava ja varmajalkainen ratsu. Kesäisin meressä uiminen ja kahlaaminen sekä talvisin hiihtoratsastus kuuluivat myös sen lempipuuhiin.
Grandi oli meidän perheessä lopulta huimat 12 vuotta, kunnes 26-vuotiaana, syyskuussa 2021 se nukutettiin ikiuneen kotilaitumellaan. Viimeisinä vuosina vauhdikkuus oli jo hieman tasaantunut, mutta vanhuuden vaivoista huolimatta se teki työtään aktiivisesti loppuun saakka. Sen kanssa sai elää jokaisen ponitytön unelman ❤️"
Kiitos omistajalle! Ensimmäinen kuva Kimmo Koski.
Juttu 9: Kovan onnen Kaapo, s. 2022, k. 2024 (julkaistu 5.2.2025)
Tässä jokunen päivä sitten tuli kahvihuoneessa puheeksi se, kuinka kaikki opetushevosvalinnat eivät suinkaan ole menneet putkeen (vaikka suurin osa onkin ❤). Yksi tällainen valinta oli kovin arka ja epäluuloinen poni Karthales eli Kaapo, joka kuitenkin kaikkien iloksi löysi sitten oman ihmisensä ja polkunsa.
Kaapo muutti talliin loppuvuodesta 2018 ja sai heti kutsumanimekseen Kaapo – tulihan poika hyvin samannäköisen Aapon seuraajaksi 😊 Herkän oloinen Kaapo ei kuitenkaan lähtenyt kotiutumaan vaan osoittautui kuitenkin hyvin pian jopa kovin hermostuneeksi ja araksi ihmisiä kohtaan. Pian Kaapo muuttikin pois tallista. Kaapo muutti ensin lähitallille ja kaksijalkaisten selviteltyä asioita poika löysi kuin löysikin lopulta parin mutkan kautta oman ihmisensä.
Luottamusongelmien lisäksi pojalla ilmeni vakavia vatsaongelmia, joten surullisesti Kaapon elämä jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Toisaalta on kuitenkin aivan ihanaa, että poika löysi kuin löysikin ihmisensä ja eli viimeiset vuotensa onnellisena ja ihmiseensä luottaen ❤
Uudessa kodissaan poika sai kutsumanimen Elvis ja pojan loppuelämän omistaja kertoo näin: ”Elvis oli aluksi tosi reaktiivinen ja arka kun se tuli meille 2020. Opittiin kuitenkin tuntemaan toisemme tosi hyvin vuosien varrella ja Elkku tuli ulos kuorestaan. Elvis rakasti temppuja, maastolenkkejä ja korvarapsutuksia. Mentiin kaulanarulla, käytiin uimassa, pikkukisoissa ja juoksulenkeillä yhdessä niin että Elvis laukkasi minun vieressä. Varsinkin viimeisinä vuosina kaikki sen kanssa oli jotenkin selkeää, tuntui että ymmärrettiin toisiamme jo tosi hyvin. Elviksen maha ei kuitenkaan kestänyt edes rauhallista maalaiselämää ja lopulta se piti päästää pois. Saatiin kuitenkin niin ihanat 4 vuotta yhteistä aikaa ❤️”
Kiitos paljon omistajalle myös kuvista! Ylin kuva Oulunsalon Ratsastuskoulu 2018.
Juttu 8: Kipakka ensiponi Disney, s. 1999, k. 2019 (julkaistu 12.12.2024)
Talliin vuonna 2009 muuttanut Disney oli Lauran ensimmäinen oma poni, joka oli myös opetuskäytössä useana päivänä viikossa. Disney hurmasi monet kipakkuudellaan – neiti oli turvallinen ja luotettava, mutta myös jääräpäinen ja toisinaan hyvinkin tammamainen. Mitään neiti ei antanut ratsain ilmaiseksi, mutta ratsastajan onnistuessa väläytteli vaikka mitä.
Disney muutti uuteen kotiin jo 2010 Lauran hurahdettua hurjasti pituutta. Loppuelämänsä aikana neiti toimi yhä mm. useamman juniorin opetusmestarina 
Disney muutti meiltä välittäjän kautta ja yhteys uuteen omistajaan uupui jonkin aikaa, somen kautta etsiminenkään kun ei ollut niin helppoa 😊 Onneksi kuitenkin uusi omistaja tuli nykäisemään hihasta kisoissa ja esittäytymään!
Viimeiseen kotiinsa neiti muutti 7- ja 12-vuotiaiden tyttöjen opetusmestariksi 2015. Omistaja kertoo, että Disneyn kanssa pystyi tekemään mitä tahansa, joskin vielä aivan vanhoina päivinäänkin poni syttyi tallikisojen ristikkoluokassa pillin vihellyksestä ja sisäinen kisaponi heräsi 😍 Omistaja kertoo Disneyn myös mm. mökkeilleen heidän kanssaan sekä tykänneen kovasti uimisesta. Tämän huomasimme jo meilläkin ja satumme myös tietämään, että vuonna 2012 Disney on tuolloisessa kodissaan jopa osallistunut hevosten uinnin SM-kilpailuihin!
Lauran ja Disneyn viimeinen moikkaaminen tapahtui sattumalta. Keväällä 2018 Laura oli käymässä puolisonsa Juho-Jaakon perheen luona ja pariskunta ajeli ympäriinsä tutustumassa pitäjään, kun yhtäkkiä ohi vilahtavan tallin tarhasta silmiin osui tutun näköinen poni! Laura oli ollut Disneyn omistajien kautta yhteyksissä jonkin verran somen kautta, mutta tarkkaa muistikuvaa asuinpaikkakunnasta ei ollut. Äkkiä u-käännös, nopea someviestien kertaaminen paikkakunnan suhteen ja ei muuta kuin talliin kyselemään höpsöinä, että ”onko tuolla pihalla Disney?”. Ja olihan se! Nähtävästi ensiponinsa huomaa ja tunnistaa vuosikausienkin jälkeen, vaikka vain nopealla vilkaisulla tarhassa möllöttämässä 😊
Vuonna 2019 20-vuotias Disney siirtyi taivaslaitumille.
Kiitos kuvista ja kertomuksista omistajalle! Laidunkuvat ottanut Asuintupa Photography. Viimeisessä kuvassa Laura ja Disney 2018.
Juttu 7: Kiltti ja nokkela tahmatassu Akito, s. 2008 (julkaistu 10.11.2024)
Ihana Akito-poni ehti olla meillä hiukan alle kaksi vuotta ja keräsikin tuossa ajassa itselleen kovasti ihailijoita. Poika alkoi kuitenkin kyllästyä opetustyöhön ja meno muuttui hyvin tahmeaksi 😊 Taisipa muuten olla Akito, joka pysähtyi kerran koulukilpailuissa kesken radan vessatauolle siten, että lantakikkareet sopivasti tippuivat kouluaitojen ulkopuolelle…
Akito muutti vuoden 2018 loppupuolella nuoren ensiponiksi. Poika on edelleen samassa omistuksessa, joskin tällä hetkellä on ylläpidossa omistajansa muutettua opiskelemaan ulkomaille. Akito asuu samassa tallissa Tessikan, Lakmuksen, Magyarin ja nyt myös Bekon kanssa 😊
Akiton omistaja kertoo heidän yhteisestä taipaleestaan näin: ”Akito on ollut uskomattoman mahtava ensiponi! Sen kanssa voi tehdä ihan mitä vaan ja niin ollaan tehtykin. Ollaan käyty este-ja koulukisoissa, ja kerran käytiin jopa matkaratsastuskisoissa. Akiton ehdottomat lempparit on maastoilu ja hyppääminen. Ollaan molemmat päästy kehittymään yhdessä. Jossain vaiheessa sen vain tajusi, että tehdäänkin valmennuksissa sellaisia juttuja, mitä ei olisi voinut kuvitellakaan tekevänsä vuosi tai pari sitten.
Vaikka ollaankin kehitytty hurjasti ratsastuksen saralla, uskallan väittää, että kaikista eniten ollaan kehitytty henkisellä tasolla. Akito on ollut valtava tuki ja turva mun nuoruusvuosien varrella, esimerkiksi korona-aikana mun ei tarvinnut olla toimettomana kotona, kun poni oli käytävä hoitamassa joka päivä. Suurin haaste meillä on ollut ponin ähky herkkyys. Pitää olla todella tarkkana, mitä se syö ja juo, paljonko ja milloin. Akiton kanssa on ollut paljon ylä-ja alamäkiä, mutta en vaihtaisi hetkeäkään sen kanssa vietetystä ajasta.”
Paljon kiitoksia terveisistä sekä kuvista!
Juttu 6: Se yksi ja ainoa Anna, s. 2001, k. 2023 (julkaistu 15.10.2024)
Uskomattoman valloittava, todella omintakeinen Anna oli alkuperäisen lauman jäsen ja ehdottomasti historiamme rauhallisin hevonen. Anna myös niitti mainetta vuosi toisensa jälkeen talutusratsuna tapahtumissa ja oli mitä mainion vikellyskaveri sekä pulkan tai suksien vetäjä – mitä nyt joskus saattoi vauhti hieman hyytyä 😊
Pitkän ja ansiokkaan uransa jälkeen Anna muutti eläkekotiin Pohjanmaalle toisen friisiläistamman kaveriksi kevättalvella 2016. Annan omistaja Åsa kertoo näin: ”Anna on ollut meille rakastettu perheenjäsen ja olemme kaikki nauttineet hänen seurastaan. Simo meidän shetlanninponimme on ollut Annan kaveri vuodesta 2020. Annan kanssa olemme pääasiallisesti nauttineet maastoretkistä ja hän on viettänyt rauhallisia eläkepäiviä meillä. Olemme myös ajanut kärryillä mistä Anna tykkäsi kovasti. Anna on ottanut jokaisen mahdollisuuden joka on tullut vastaan leikkiä vedessä riippumatta vuodenajasta.”
Vuonna 2023 Anna menehtyi yllättäen kesken rauhallisen maastoretken ja siirtyikin siis taivaslaitumille saappaat jalassa.
Iso kiitos omistajalle terveisistä sekä kuvista, joissa Anna vuosina 2021–2023. Ylimmän kuvan Oulunsalon Ratsastuskoululla ottanut Lilli Mattila.
Juttu 5: Pirteä pikkuneiti Cami, s. 27.5.2002 (julkaistu 11.9.2024)
Kevyt ja kiltti, mutta myös tallin pissikseksi kuvailtu Kulla eli Cami muutti meille vuonna 2013. Neiti ihastutti herkällä luonteellaan sekä takuukiltillä ratsastettavuudellaan ja olikin rakastettu luottoratsu niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Uusia hevostuttavuuksia Camin piti aina jahdata hetki ympäri tarhaa, mutta aina loppupeleissä neiti kuitenkin tuli lajitoverienkin kanssa juttuun.
Syyskuussa 2021 Cami muutti viettämään rennompaa eläkeläiselämää ja asustaa edelleen samassa kodissa Oulun seudulla pirteävointisena 😊 Aika ajoin Cami on myös treffannut Lindan kanssa hevoshieronnan merkeissä. Omistaja kertoo seuraavaa:
”Cami muutti meidän perheeseen silloin 11-vuotiaan Emilia-tyttömme hevoseksi syksyllä 2021. Alussa Camia hämmensi ja taisi vähän järkyttääkin muutto pieneen hevoslaumaan. Nykyään Cami ei enää pienistä hätkähdä ja on kaikin puolin tyytyväisen oloinen hevonen. 🤎
Cami on ollut meidän Emilialle todellinen opetusmestari. Cami on osaava hevonen, mutta uutta oppia ei ratsastajalleen helpolla tai ilmaiseksi tarjoa. Cami ja Emilia ovatkin kehittyneet yhdessä hurjan paljon vuosien ajan ja ovat täydellinen parivaljakko. Cami ja Emilia valmentautuvat säännöllisesti.
Cami nauttii tänä päivänä jo hieman kevyemmästä ratsastustahdista. Esteille on jo jätetty hyvästit, mutta pelkät puomitreenitkin saa Camin syttymään. 😁”
Paljon kiitoksia tuoreista kuvista ja kuulumisista! Ensimmäinen kuva Oulunsalon Ratsastuskoulu 2013.
Juttu 4: Tarina kuin suoraan hevoskirjasta – vauhdikas kenttähirmu Easy (s. 2001, arvio) (julkaistu 25.8.2024)
Vaihtuville hoitajille kiukkuisen Easy-tamman myynti olikin aivan poikkeuksellinen juttu! Kauaa ei nimittäin ilmoituksen julkaisemisesta mennyt, kun yhteydenotto jo tuli – soittaja ilmoitti ykskantaan haluavansa ostaa tamman. Kävi ilmi, ettei hän ollut koskaan nähnyt Easyä, mutta valokuvan perusteella se ”näytti juuri hänen hevoseltaan”. Kävi myös ilmi, ettei soittaja murtuneen käden vuoksi pystyisi (eikä liioin kokenut tarpeelliseksikaan) kokeilla tammaa ratsain ennen ostoa.
Hämillämme jarruttelimme ja sovimme, että odotetaan kuitenkin sen verran, että soittaja kävisi ratsailla. Hän myöntyi tähän ja käden parannuttua käväisi selässä. Kaupat tehtiin ja tänä päivänä 23-vuotias Easy onkin siis ollut samaisella omistajalla jo 16 vuotta!
Parivaljakko on vuosien saatossa puuhastellut monenlaista: hiihtoratsastusta, parin päivän vaelluksia, matkaratsastusta ja paljon muuta. Kesäisin ratsukko on suunnannut Muhoksen kylälle ostamaan jäätelöä 😊 Kuitenkin kenttäratsastus osoittautui molempien intohimoksi! Jo 2008 ratsukko aloitti kilpailemisen pienissä estekisoissa, joskin omistajan sanojen mukaan ”radat olivat alkuun melkoista rallia”. Hiljalleen menestystä alkoi kuitenkin tulla ja 2013 pari valittiin Pohjois-Suomen aluevalmennusrenkaaseen. ”Mutkia oli matkassa, mutta niistä aina selvittiin. Kaksi höyrypäätä kun pääsee vauhtiin niin siinä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita!”, tiivistää omistaja.
Vanhempanakin Easy yhä hyppäsi pieniä esteitä virkistykseksi, kunnes jännevamman myötä kavaletitkin saivat jäädä. 2022 Easy eläköityi ylläpitoon ponin ja sen varsan kaveriksi. Easy ja varsa lyöttäytyivät heti yhteen, ja kun eräänä päivänä Keksi-varsan äiti löytyi kuolleena, tuli Easystä virallisemminkin adoptioäiti. Nämä kaksi ovat yhä kuin paita ja peppu. Omistaja kertoo myös: ”Käyn katsomassa Easyä säännöllisesti, aina kun pääsen. On ihana nähdä kuinka Easy nauttii maalaiselämästä, ja ilokseni olen huomannut, että ei se ole unohtanut minuakaan, vaikka onkin saanut uusia ystäviä. Yhteiset omenat syödään ja kuulumisia vaihdetaan joka kerta 
”.
Kuvista ja kuulumisista kiitos omistajalle ja hurjasti terveisiä Easylle sekä Keksille! Ensimmäinen kuva Oulunsalon Ratsastuskoulu 2008.
Juttu 3: Kaunis, herkkä Korfuu, s. 31.5.2011 (julkaistu 10.8.2024)
Kuvankaunis Korfuu-ruuna muutti meille huhtikuussa 2021. Sen kevyt ratsastettavuus, kaunis ulkonäkö ja ystävällinen luonne hurmasivat välittömästi.
Korfuu vaikutti kuitenkin heti alusta alkaen hyvin aralta ja oli epävarma etenkin uusien ihmisten suhteen. Kun reilussa vuodessa poika ei edelleenkään ollut kotiutunut toivotusti, jouduimme toteamaan haikein mielin, että tälle herkälle pojalle sopisi paremmin yksi oma ihminen. Heinäkuussa 2022 Korfuulle löytyikin oma ihminen ja koti pieneltä, rauhalliselta yksityistallilta Oulun alueella. Ratkaisu oli meille muille tietysti harmillinen, mutta Korfuulle ainoa oikea.
Pojasta on kuoriutunut näissä reilussa kahdessa vuodessa koko omaan ihmisperheeseensä kiintynyt harrastuskaveri, joka viettää monipuolista, rentoa arkea. Vieraiden ihmisten suhteen Korfuu on yhä arka, mutta omista ihmisistään poika pystyy jo hakemaan tukea ja turvaa jännittävillä hetkillä. Korfuun omistaja kertoo myös yhdestä parivaljakon lempipuuhista: ”Se on myös rohkaistunut lähtemään maastoihin ja onkin aika mukava maastomopo nykyään, uittolammesta on tullut ihan ehdoton lempparipaikka ❤️ Reilut 2 vuotta sitten en olisi uskonut, että siitä arkajalkaisesta ja huolestuneesta hevosesta voi tulla näin kiva ja helppo harrastuskaveri koko perheelle. Herra Korfuu on meillä loppuelämän kodissa, se on sille luvattu ❤️”
Kiitos terveisistä ja kuvista omistajalle! Ylhäällä olevan kuvan ottanut Taigaphotos. Kuvassa myös Bond ja Wendi.
Juttu 2: Iso, lempeä opetusmestari Ronaldo, s. 4.4.1997, k. 30.10.2021 (julkaistu 5.8.2024)
Nyt mennäänkin vielä kauemmas menneisyyteen, kun muistellaan isoa ja lempeää opetusmestaria Ronaldoa (s. 1997, k. 2021).
Ronaldo tuli meille täydentämään alkuperäistä jo heti heinäkuussa 2007. Ronaldo oli osaava niin koulu- kuin estepuolellakin ja oli lupsakan luonteensakin vuoksi todella tykätty opetusratsu. Laumassa herra oli jämäkämpi ja olikin lauman johtaja. Ronaldo muutti meiltä terveysongelmien vuoksi vuonna 2011 uuteen kotiin kevyempään käyttöön.
10 viimeistä vuottaan Ronaldo asusteli pienellä ratsastuskoululla Virtasalmella, ensimmäiset 5 vuotta opetushommissa ja toiset 5 vuotta eläkeläisenä yksityisomistuksessa, tarvittaessa leireillä ja tunneilla tuuraten. Siinä missä meilläkin Ronaldo piti ulkoilusta ja laumaelämästä, nautti se myös pihatossa asumisesta. Ronaldon omistaja kertoo: ”Rollo vietti ilmeisen tyytyväistä pihattohevosen elämää, tallissa taisi olla kokonaista 3 yötä pakon edessä ja silloin onnistui kaatamaan karsinan väliseinän. 
Liikuntaa hän vaati vähintään kuutena päivänä viikossa tai rupesi keksimään kaikkea ylimääräistä aktiviteettia. Ratsastin enimmäkseen koulua, joskus pieniä hyppyjä mielenvirkistykseksi. Maastossa käytiin silloin harvoin kun saatiin joku seuraksi, yksinään ei ollut kauhean turvallinen ratsu. Ohjasajoakin harrastettiin usein, tästä Rollo tykkäsi paljon!”
Vuonna 2021 eli 24-vuotiaana Ronaldon oli aika siirtyä vihreämmille laitumille, kun iän myötä kulunut purukalusto alkoi vaivaamaan. Iso kiitos Ronaldon omistajalle kommenteista sekä alla olevista kuvista! Jutun alussa olevan kuvan ottanut Kimmo Koski vuonna 2008. Tunnistatko ratsastajan? (Vastaus löytyy sivun alareunasta.)
Juttu 1: Sunrise Aragon eli isoegoinen Aapo, s. 25.3.2009 (julkaistu 30.7.2024)
Juttusarjan aloittaa Sunrise Aragon eli Aapo – tomera pikkuponi, joka asui meillä toukokuusta 2016 lokakuuhun 2018. Aapo oli suosittu ratsu kaikentasoisilla tunneilla, mutta herran opetusponiuran kompastuskiveksi koitui valtava ego. Kun maneesi alkoi olla liian ahdas Aapolle ja kenellekään muulle, oli ponin aika muuttaa. Uusi koti löytyikin vanhasta kodista ja Aapo muutti takaisin entisille omistajilleen.
Tällä hetkellä 15-vuotiaalle Aapolle kuuluu oikein hyvää ja poni nautiskelee rennoista päivistä lähinnä maastoillen 😊 Vuosi sitten laitumella tullut jännevamma on kuitenkin harmillisesti torpannut Aapon esteuran.
Näin kertoo Aapon omistaja: ”Jännevamman myötä ponin lempipuuha, eli hyppääminen, jää näillä näkymin lähes kokonaan pois, ainakin isompien esteiden osalta, mutta onneksi Aapon tärkein tehtävä onkin oman pikkuihmisensä (eli pian 12 v tyttäreni) opettaminen. Jos Oulunsaloon poni lähti sillä perusteella, että 3 v tyttö kykeni ravaamaan ilman taluttajaa, niin tähän mennessä tuo samainen tyttö on jo opetellut laukkaamaan, hyppäämään pieniä esteitä ja kuntouttamaan jalkavaivaista ponia. Voisikin siis sanoa, että Aapo palasi jatkamaan kesken jäänyttä tehtävää ja on kyllä palauttanut tämän poniäidin mielenterveyden vain olemalla olemassa.”
Kiitos kuulumisista sekä alla olevista tuoreista kuvista Aapon perheelle! Toivotaan myös, että kuntoutuminen täyteen treenikuntoon toteutuu tämänhetkisen ennusteen mukaisesti.
Vastauksia jutuissa esitettyihin kysymyksiin!
Kimmo Kosken vuonna 2008 ottamassa kuvassa Ronaldolla ratsastaa yrittäjä Kari Mattila, joka tuohon aikaan vielä ratsasti itsekin!
