Asiakkaiden tarinoita
Eija Jorman tiistai-illan tunti on juuri päättynyt. Ohjelmassa on ollut esteitä ja Eijalla ratsuna Cami. Kaikki Eijan tuntevat tietävät, että yhtälö Eija, Cami ja esteet on erikoinen. Tai erityinen. Vielä jokin aika sitten Eija sanoi ehdottoman ei kiitos sekä esteille että Camille.
Mitä on oikein tapahtunut?
Kun Katja Pirttikoski kehotti miestään hankkimaan harrastuksen, hänelle ei juolahtanut mieleen, minkä mies valitsisi.
Varmaan jo arvaatte, että perheessä on melkoinen kaviokuvio. Yhteensä ratsastusvuosia Pirttikoskille tulee yli 30, sillä myös perheen kaikki kolme lasta ovat ratsastaneet.
Aurinko paistaa mukavasti aamupäivästä vielä puolityhjän kahvilan patiolle. Isot aurinkolasit suojaavat Tytti Raudaskosken silmiä porotukselta. Silti ei ole vaikea kuvitella, miten nauru yltää silmiin asti, kun hän kuvailee iloisesti:
– Aion ratsastaa niin kauan, kun pystyn kipuamaan tuolilta satulaan.
Vuonna 2006 Hilkka Ijäksen ratsastusharrastus oli kriisissä. Talli, jossa hän oli käynyt viimeiset vuodet ennen ja jälkeen lasten syntymän, lopetti ratsastuskoulutoiminnan. Samalla myös opettaja, jonka opissa Hilkka oli ollut jo pikkutyttönä, siirtyi muihin hommiin.
